30.10.2020

ELÄMÄNI ON ISO VITSI

Moi. Huoh. Tiedättekö sen tunteen kun kaikki turhauttaa ja tuntuu valehtelematta siltä, että kaikki menee suorastaan päin persettä? Tällä hetkellä kyseinen kuvailu vastaa hyvin omia tuntemuksiani ja musta tuntuu lähinnä siltä, että elämäni on yksi iso vitsi. Mistä mä edes alottaisin? Mun tuttavat sanovat mulle aina, että olen todella tapaturma-altis. Olen sen aina tiedostanut ja nyt jos koskaan allekirjoitan sen täysin. Jos mietitään viime talvea, liukastuin eräällä työmatkalla jäähän, lensin pää edellä tolppaa päin ja sain siinä rytäkässä aivotärähdyksen. Kerran kompastuin parkkihallissa asfaltissa olleeseen kuoppaan ja nyrjäytin nilkkani pahasti.

Ei ole kauaakaan siitä kun polveni reistaili eikä asiaa auttanut se, että portaissa jalka petti alta ja polvi jysähti täysillä kiviporrasta vasten. Viime lauantaina hain postista paketin ja olin innoissani koska olin tilannut itselleni uuden takin. Avasin sitä saksilla ettekä edes halua kuulla mitä tapahtui. Tottahan toki meikäläisen tuurilla sakset lipesivät ja tärähtivät melkoisella voimalla vasemman käteni peukalon ja etusormen väliin. En nyt sen koommin ala täällä kuvailemaan kuinka paljon sitä punaista eritettä pulppusi, mutta sanotaanko niin ettei ollut kauhean hauskaa sillä olen kyseiselle eritteelle erittäin herkkä.

Siitä seurasi sitten reissu Jorviin ja arvatkaa kenellä on tällä hetkellä käsi paketissa tikattuna? Jep, meikäläinen täällä hieman hitaasti tätäkin tekstiä rustailee lähinnä oikean käden voimin. Viikko tästäkin epäonnisesta tapaturmasta lävähti saikkua ja tikit on tarkoitus poistaa maanantaina. Voin kertoa, että nyt alkaa pikkuhiljaa riittää. Mulla on ollut niin tylsä viikko ja voin sanoa, että nyt jopa meitsillä joka on aina positiivinen tekee hieman tiukkaa. Tiedetään, pahemminkin voisi olla mutta kyllä tämä jatkuva epäonni pistää hieman ärsyttämään. 

Onneksi ei käynyt pahemmin ja kyllä mä nyt jollain eriskummallisella tavalla pystyn jo hieman nauramaan epäonnelleni, sillä kuten kuuluisa sanonta menee niin ei auta itku markkinoilla. Ilman omia toilailuitanikin tämä vuosi on ollut sattuneista syistä ainakin itselleni todella masentava. Nyt kökötän vielä maanantaihin asti kotona ja kyllä asiat on huolestuttavalla tolalla kun mua ärsyttää jopa se, että en voi edes siivota, haha. Olen katsonut muutamien päivien aikana lukuisia rästissä olleita Salkkarijaksoja ja melkein kokonaisen kauden Ruotsin paratiisihotellia, se kertonee varmaan jo paljon. Niin ja arvatkaa mikä on kamalinta? En saa saunoa. Jep, jep - meitsi viikon tylsistymässä kotona enkä saa edes istua saunassa kuuntelemassa Kaija Koota. Tällaista kohtaloa en toivoisi edes saunomista rakastavalle vihamiehelleni!

Tämän tylsyyden keskellä mieltä piristi kun keksin katsella kuvia kesälomaltani ja ajattelin nyt tänne jysäyttää erittäin randomin kuvapläjäyksen sisältäen kuvia mökkitunnelmista. Ainakin niitä selaillessa tuli hyvä mieli. Voin niitä katseltuani sulkea sohvalla silmäni, palata lomatunnelmiin kun kaikki oli hyvin ja sain perkele saunoa.

















Vaikeuksien kautta voittoon! Sain sentään piristäviä uutisia maanantaina kun sain kuulla, että voitin yhdestä kilpailusta sadan euron lahjakortin erääseen vaatekauppaan. Huono tuuri tapaturmien suhteen, hyvä tuuri kilpailuissa. Täytyykin äkkiä laittaa lotto vetämään. Jos voitan pääpotin, palkkaan itselleni assistentin joka avaa jokaisen saksia vaativan paketin puolestani. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti