Koko elämäni olen tiennyt etten inttiin tule menemään, mutta jotkut tapahtumat ovat vain vahvistaneet mielipidettäni. Voisin aloittaa kutsunnoista. Muistan vieläkin sen päivän yli kolme vuotta sitten kun astelin erääseen väestönsuojaan missä kuuntelimme pitkän luennon armeijasta ja ehkä pari minuuttia ajasta uhrattiin sivarista kertomiselle. Viimeistään tässä vaiheessa mulle tuli sellainen olo että kaikkihan menevät inttiin ja sivarista kerrotaan ainoastaan sen takia että on pakko vaikkei sinne todellakaan kukaan ole menossa. Mulle tuli samanlainen fiilis kuin olisin istunut lukion historian tunnilla, ei kiinnostanut enkä edes jaksanut yrittää kuunnella. Taisin laskea edessä olevan tuolin selkänojassa olevia tahroja..
Tämän jälkeen siirryttiin pitkälle käytävälle odottamaan omaa vuoroaan ja asteltiin lautakunnan puheille. Kun mut pyydettiin sinne, lähdin kävelemään kohti huonetta mihin piti mennä ja tällä matkalla valehtelematta kaksikymmentä poikaa huutelivat perääni. Toiset sanoivat jotain todella nasevaa siitä mikä olen ja miltä näytän, toiset yskivät erittäin hauskasti ja voitte varmasti arvata minkä sanan köhimisen seasta pystyi erottamaan, toiset tyytyivät tokaisemaan tämän samaisen sanan ja toiset ainoastaan nauroivat. Jos myös kutsunnoissa saan kuulla samoja asioita mitä lähes koko elämäni aikana olen kuullut erinäisissä paikoissa, saanko kysyä minkä ihmeen takia haluaisin mennä samaan paikkaan sellaisten ihmisten kanssa? Niinpä.
Tiedän toki että kaikki nämä huutelijat olisivat aika pienellä todennäköisyydellä sattuneet esimerkiksi samaan tupaan kanssani mutta let's face the facts. Kahdeksantoista vuotta täyttävistä ja täyttäneistä pojista suurin osa on ahdasmielisiä keskenkasvuisia pentuja, jotka ryhmäpaineen alla vihaavat kaikkea mikä on erilaista, eivät hyväksy erilaisia ihmisiä, luulevat olevansa maailman siisteimpiä jätkiä haukkuessaan muita, eivät välttämättä ole varmoja omasta identiteetistään ja/tai tuomitsevat ihmisiä pelkän ulkokuoren perusteella.
Mulla on paljon tuttuja jotka ovat intin käyneet tai käyvät sitä paraikaa. Lähes ketään ei kiinnosta ja melkeinpä kaikki haluavat pois mahdollisimman nopeasti. Olen myös kuullut paljon juttuja siitä kuinka juuri erilaisia ihmisiä syrjitään ja esimerkiksi yhdelle tyypille oltiin naurettu kuin viimeistä päivää hänen lähtiessään lomille nahkahousut jaloissaan. Siis kelatkaa hei, tyyppi käyttää nahkahousuja!!
Mun on aina annettu tehdä omat päätökseni, kukaan ei ole koskaan painostanut mua menemään inttiin ja mun mielestä on aika surullista jos joku vasten tahtoaan kärvistelee siellä pitkän ajan vain koska iskä vaatii. Toki ymmärrän senkin että jokainen kasvattaa lapsensa omalla tavallaan ja joillekin armeija merkitsee isänmaallisuutta. Kyllä musta tuntuu että ainakin vaarini joka on hieman vanhanaikainen, saattaa olla pettynyt mutta nyt eletään vuotta 2012 eivätkä asiat ole samalla tavalla kuin "silloin kun minä olin nuori". Voisin väittää että nykypäivänä ei enää voi sanoa että "intti tekee miehen", ainakaan sen perusteella mitä tarinoita on korviini kantautunut. Toki muitakin syitä omaan päätökseeni liittyy, en esimerkiksi koe oloani aseiden lähettyvillä kovinkaan mieluisaksi ja kyllä musta sen verran turhamaisuuttakin löytyy etten haluaisi leikata hiuksiani lyhyiksi.
Tällaista tällä erää, toivottavasti tämä nyt antoi vastauksia paljon kyseltyyn asiaan ja avasi omaa näkökulmaani. Muistakaa että nämä ovat ainoastaan meikäläisen mielipiteitä eikä mulla ole mitään ihmisiä vastaan jotka intin käyvät ja jos joku siitä saa elämäänsä mieluisaa sisältöä niin erittäin hyvä juttu. Nyt heitän pallon teille, tämä on aina ajankohtainen asia ja jokaiselta löytyy varmasti jonkinlainen mielipide ja uskokaa tai älkää - kuulisin niitä erittäin mielelläni :)
Itse en mene inttiin. Olen samaa mieltä kanssasi aseista ja syrjinnästä, joten huijasin hieman kutsunnoissa ja minut vapautettiin kaikesta. Mitä muuta sulle kuuluu? Terveisi Jesse DTM :-D
VastaaPoistaHei oot mahtava! Ihana nähdä että muotibloggaajienkin päässä liikkuvat muutakin kuin vaatteet.
VastaaPoistaJa tuosta armeijasta. Itse vaikea sanoa mitään, sillä asevelvollinen en itse ole, mutta kaverini jotka ovat intissä ovat tosiaankin kertoneet aika samanlaisia tarinoita mitä tästä tekstistä huokuu.
Tuntuu sille, että inttiin menevät vain yli-isänmaalliset "Kiitos Suomen veteraanit" -paitoja käyttävät idiootit jotka eivät suvaitse mitään muuta asusteita kuin tupakka korvantakana. Nojoo, ehkä aika kärjistetty juttu mutta kuitenkin. Kellään ei ole kuitenkaan oikeutta huudella kutsunnoissa - tai missään muuallakaan mitään loukkaavaa. Ole sinä oma loistava itsesi vain!
Niin ja mahtavat vaatteet sulla!
Oot ihana!
VastaaPoistaHaluaisin kysäistä, että millä tavalla meinnat pakollisen palveluksen suorittaa, aiotko käydä siviilipalveluksen ja mitä olet siitä mieltä vai onko sinulla vapautus armeijasta ja siviilipalveluksesta kokonaan? Syitä mahdolliseen vapautukseen en tiedustele :)
VastaaPoistatää on nii totta! itse en ole asevelvollinen, mutta sekin on ärsyttävää, kun kaverit puhuvat siitä miten niiden miehen pitää sitten tulevaisuudessa olla käynyt intin tai muuten se ei oo tosimies ja plääpläplä. en tajuu tollasta yhtään :--D hyvä joku ihminen on leimata jotenkin huonommaksi tms. jos se ei ole käynyt jotain armeijaa.
VastaaPoistaoot ihana!
Kahdeksantoista vuotta täyttävistä ja täyttäneistä pojista suurin osa on ahdasmielisiä keskenkasvuisia pentuja, jotka ryhmäpaineen alla vihaavat kaikkea mikä on erilaista, eivät hyväksy erilaisia ihmisiä, luulevat olevansa maailman siisteimpiä jätkiä haukkuessaan muita, eivät välttämättä ole varmoja omasta identiteetistään ja/tai tuomitsevat ihmisiä pelkän ulkokuoren perusteella. <-------- Oikeassa olet ! Ja asiallinen postaus muutenkin :---)
VastaaPoistaMulla taisi juuri nousta vähän oksennusta kurkkuun, kun pystyn niin elävästi kuvittelemaan nuo "Kiitos 1939-1944" -paidat ja huutelut. Mun mielestä koko asevelvollisuus on ehkä vähän vanhanaikaista, kun suomesta käsin käydään "sotaa" vaan rauhanturvaajien voimin ja on aika epätodennäköistä, että suomessa syttyisi sota. Onneksi en ole asevelvollinen.
VastaaPoistaihan mahtava postaus, oon jonkin aikaa jo seurannu sun blogias, mut tän postauksen ansiosta luin pitkälle viimeyöhön tekstejä jotka löytyy ton "mun mielipide"-tagin alta. me like, peukku pystyy (Y) :--)
VastaaPoistaJep totta puhut ! En oo itekkää menos intii, ei vois vähempää kiinnostaa :DD
VastaaPoistaTosi coolia tollanen keskenkasvusen kakaran ei vois vähempää kiinnostaa asenne! Itse sain vapautuksen, mutta en silti suhtautunut asiaan noin kevytkenkäisesti vaikka kakara olinkin.
PoistaTäyttä asiaa koko postaus! Ääh voin kuvitella millaselta susta tuntu niis kutsunoissa olla. Ja se vasta onkin paskaa, kun ei saa ite tehä päätöstä. Nimimerkillä iskä tahtoo ainoasta pojasta tosi miehen.
VastaaPoistaHallo!
VastaaPoistaArvostan toki kaverin mielipidettä mutta kyllä sinne inttiin lähdetään myös niitä kokemuksia hakemaan ja kasvamaan niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Ihmisten pitäisi avata silmät nuita "intti ennakkoluuloja" kohtaan. Ei siellä oikeasti syrjitä 'erinlaisia'. Päinvastoin, armeija kasvattaa ihmistä. Mitä pidemmän aikaa nuoret aikuiset laskevat aamujaan armeijassa, sitä enemmän he oppivat arvostamaan muita ihmisiä riippumatta siitä onko homo taikka lesbo. Olen samaa mieltä kanssasi että 18-19 vuotiaat nuoret klobit ovat vielä todella nuoria ja paineen alla on pilkan kohteeksi helppo valita erinlainen ihminen joka uskaltaa olla omaitsensä. Mutta intissä kuitenkin jokaisen roolit tippuvat jossakin vaiheessa pois, arvostus ja nöyryys tulevat kuvaan. Henkilökohtaisiakin kokemuksia on. p-kaudella tuvassani oli homo joka ensimmäisinä päivinä toi asian esille. Tottakai kun paikka on uusi ja haetaan uusia tuttavuuksia, kaveri jäi vähä varjoon. Viikko myöhemmin tajuttii et kaveri onki iha perus sälli eikä asiasta täytynyt enään vääntää langasta, ihminen siinä missä muutkin. Myöhemmin käyttiin samaisen heppusen kanssa yhdessä Alikessun koulutus ja kotiuduttiin hyvinä ystävinä.
Vielä lisäyksenä että kaikki paskaduunit intissä olivat niitä parhaimpia muistoja. Olen enemmänkin kuin tyytyväinen että kävin Armeijan kunnialla alusta loppuun vaikka välillä tuntui helvetin hirveeltä.
T: Alik TK
ihailen sua, oot ihana <3
VastaaPoistaHmm..
VastaaPoistaIte olin homona intissä ja aika meni lepposasti. Tosissaan jälkeenpäin kun muistelee niin ihan hauskaakin sielä välillä oli. En hirveenä mainostanut homouttani mutta kyllä se kuulemma läpi paistaa. Mitään ongelmia ei koskaan asian takia ollut. Pari kuukautta intin jälkeen kuulin että naapurituvassa ollut ei lainkaan ruma poju oli myös homo (löytyi Qruiserista!), harmitti hieman, olisi voinut sujua palvelus vieläkin lepposammin!
Moni kaveri jättää menemättä, peläten syrjintää yms.. eikä siinä mitään. Jokainen tekee oman päätöksensä koska pakkohan sinne ei ole mennä =)
Siis mun oli tarkoitus vain sanoa, että hyvä teksti ja varmasti oikea päätös sulta, ettet inttiin lähde. Mutta sitten oli pakko ihkuttaa sua muutenkin...
VastaaPoistaJokainen tavallaan ja mun mielestä sun tekstin perusteella sulla on ihan pätevät syyt, mikset tahdo inttiin astua jalallasikaan. Ihailtavaa, että näinkin luetussa blogissa tuot mielipiteesi julki tällaisesta asiasta selkeästi. Olet mahtava! Ja mitä itse olen blogiasi lukenut sen koko historian ajan, niin olen kelannutkin, että tuskin sinne haluat. Ja mun mielestäni onkin vain kiva, ettei tarvitse lukea sun inttiajastasi yhtään mitään. Olet järjettömän aito ihminen kirjoitustesi perusteella ja hämmästytät minua tekstiesi suoraselkäisyydella kerrasta toiseen ^^
Ihan oikeasti, vaikka en sua henkilökohtaisesti laisinkaan tunne, voin varmaan sanoa, että olet äärettömän hieno ihminen! Lähipiirisi saa varmasti olla onnellinen sinusta (:
Ihan hyvää tekstiä, toki ennakkoluulot ja kuulopuheiden vaikutus paistaa jutuistasi läpi.
VastaaPoistaUskon, että siellä eteläisessä Suomessa homous armeijassa ei tulisi tuottamaan mitään ongelmia. Jengi on muutenkin värikkäämpää kuin täällä kylmässä pohjoisessa. Siitä huolimatta meillä oli intissä loistava porukkahenki ja kaikki oli keskenään kavereita. Ei sitä olisi muuten jaksanut kukaan.
Armeija oli loistava kokemus etenkin henkisen kasvun kannalta. Väitän, että missään muualla et pysty kokemaan mitään vastaavaa. Intissä oppii nielemään vitutusta ja ottamaan ilon irti pienistä asioista. Välillä oli niitä päiviä kun ei olisi jaksanut enää yhtään mitään, mutta jälkeen päin olen huomannut, että kyllä niitä on siviilissäkin. Älä siis ajattele armeijasta noin kielteisesti, kyllä se on loppujen lopuksi ihan hyvä asia yhteiskunnallisestakin näkökulmasta. Ja ei-asevelvollisille kommentoijille; ettehän te oikeasti ajattele että armeijaan menee vaan kiitospaitajuntit ja tupakkakorvantakana-amikset? Kyllä siellä on ihan kaikenlaisia poikia (ja tyttöjä). Jopa niitä homoja.
- Res. Vänr.
Olisit vaan menny, puoli vuotta tai vuosi on hemmetin lyhyt aika pitkälle katottuna. Et olisi nuon maitoonen eres kun muutaman maastoyön olsit päässy olemahan ilman suihkua ja tukkageeliä. :)
VastaaPoistaPakko kommentoida, kun häiritsi niin suunnattomasti :D Lomille ei voi lähteä nahkahousuissa, sinne lähdetään lomapuvussa.
VastaaPoista