3.3.2018

FARKKUJÄBÄN VALITUSVIRSI

Kello tikittää iltakymmentä perjantai-iltana ja meikäläinen rustailee blogipostausta. Julkaisen tämän tekstin huomenna eli lauantaisena aamupäivänä kun sinä mitä luultavimmin luet tätä tekstiä. Tiedättekö, mun on ihan pakko valittaa yhdestä asiasta. Valittaminen, senhän jos jonkin asian me suomalaiset osaamme. Mä en yksinkertaisesti kestä tätä alkuvuotta. Autoilijoille lumi tulee joka vuosi yllätyksenä, mulle taas vuoden pari ensimmäistä kuukautta. Vaikka tiedän sen että oman marraskuisen synttärikuukauteni ja ihanan joulukuun jälkeen tiedossa on lähinnä tylsyyttä - iskee se aina vasten kasvoja. Joku voisi sanoa tätä turhanpäiväiseksi valitukseksi mutta ainakin omalla kohdallani se on totuus mitä en häpeä sanoa ääneen. Kai tämä on sitä kuuluisaa aikuisuutta. :D

En tiedä pystyykö kukaan samaistumaan ajatuksiini mutta jotenkin turhauttaa sillä musta tuntuu juuri nyt siltä että elämä on pelkkää tylsää arkea ja niin kylmää ilmaa ettei tee edes mieli tehdä mitään muuta kuin juoda töiden jälkeen sitruunateetä kotona pieruverkkareissa. Kun tähän yhtälöön lisää vielä sen että kaikki ystävät ovat joko töissä, koulussa tai molemmissa samanaikaisesti - on soppa valmis ja aikatauluja on todella vaikeaa saada natsaamaan. Siksi odotankin kevättä kuin kuuta nousevaa. Silloin kun tuoksuttelen sitä vihertävää nurmikkoa ja pystyn lähtemään ensimmäistä kertaa ulos t-paidassa ja farkkutakissa tuntuu että herään eloon. Kieltämättä täällä Suomessa tuntuu siltä että kaikki muutkin kuin vain karhut heräävät keväällä eloon talvihorroksestaan.

Asiasta kukkapurkkiin, tai sanotaanko että valituksesta farkkutakkiin missä tarkenin eräänä talvisena päivänä. Jos nyt ihan totta puhutaan niin viittaan nyt tämän postauksen kuvissa näkyvään vuorattuun talveen suunniteltuun farkkutakkiini. Ihana paksu vuori sallii sen että talvellakin voi käyttää tätä lämpimimpien ilmojen päällysvaatetta. Mitä pukeutumiseen talvella tulee, sekin on todella masentavaa. Voi kuulkaa kuinka paljon ideoita mulla olisi ihaniin asukokonaisuuksiin mutta niitä ei voi toteuttaa yksinkertaisesti vain sen takia että ulkona on niin pirun kylmä. Talvi, tuo muotibloggaajan pahin vihollinen.

Vaatekaappini tursuaa ihania uusia kevyempiä takkeja, nilkkapituisia housuja, ohuita kuviollisia sukkia ja ohuita huiveja. Mutta ne ovat sellaisia vaatekappaleita ja asusteita että jos ne päälle pukisin, ei hyvä heiluisi ja tiedossa olisi viikon saikku. Huoh ja valivali. En mä näissäkään vaatteissa olisi tarennut ellei farkkujen alla olisi olleet pitkät kalsarit ja kahdet sukat. Niin ja skottiruutuisen paidan allekin tungin paksun pitkähihaisen aluspaidan. Eikä näiden kuvien räpsimisen aikaan ollut todellakaan niin kylmä kuin muutamana viime päivänä, olen valehtelematta näyttänyt vuorautuneelta michelin-ukkelilta kun olen töihin jäisiä teitä pitkin viipottanut...


nilkkurit, flanellipaita, farkkutakki ja aurinkolasit H&M / farkut Reserved


Mun piti tänään postata erään huonekaluliikkeen torstaisesta tapahtumasta minne olin saanut kutsun. Olin töissä torstaina niin pitkään etten olisi ehtinyt sinne ilman avecia jolta olisin saanut kyydin paikalle. Kysyin asiasta vielä erikseen enkä saanut ottaa avecia mukaani joten eipä sitten postailla heidän uutuuksistaan. Eilen sain tietää että voitin liput erään artistin keikalle ensi perjantaille josta pidän mutta arvatkaapa vaan moneltako keikka alkaa? No iltaseitsemältä ja meikäläinen pääsee töistä vasta puoli kahdeksalta eikä kukaan pysty vaihtamaan mun kanssa vuoroa. Ei mennä keikallekaan sitten.

Kai tää elämä tästä kevättä kohden alkaa taas voittaa. Ei mulla mitään hätää ole, asiat ovat hyvin enkä itke itseäni öisin uneen. :D Tiedätte varmasti mitä haen takaa, tämä vuodenaika on mulle jotenkin sellainen jakso jonka aikana mun tekisi mieli vain huokaista syvään. Eikä sitä paranna tällaiset #firstworldproblemsit mitä joudun kohtaamaan. Okei, toi kuulosti nyt liioitellun dramaattiselta.

Postauksia Prahasta tulossa piakkoin, ellen liukastu jääkokkareeseen ja joudu sairaalaan. Se jos jokin olisi juuri mun tuuria. Tule jo, kevät!

8 kommenttia:

  1. Mun mielestä pakkaset sais kans suksia kuuseen, en jaksa enää yhtään! Ja samanlaista tylsyyttä ja blaaaah -fiilistä olen kokenut viime viikkoina, haluan nyt mun ja elämän jotenkin vaan puhkeavan kukkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pysytään kovina, toivottavasti pian riittäisi!

      Poista
  2. Voi kuule et suinkaan ole ainut joka kokee talvi aikaan tuonlaisia tunteita. Ihanaa että puhut suoraan tuntemuksistasi etkä blogissasi yritä antaa ”ainakaikkihyvin” kuvaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana saada vertaistukea :) Joskus tuntuu siltä että pienetkin ongelmat on suurimpia, mutta onneksi ne ajat ei kauaa kestä!

      Poista
  3. Ottaisin kyllä niin mielelläni sinun ongelmasi.

    VastaaPoista
  4. Sulla on ihanat farkkuasusteet, mut hei kyllä se kevät koittaa vielä. <3

    VastaaPoista