LONTOO: LÄHTÖLAUKAUS

Keväinen tuulahdus Lontoosta suuren hymyn kera! Takana on toinen reissuni kyseiseen kaupunkiin ja kyllä siellä tälläkin kertaa yhtä superia oli kuin ensimmäiselläkin kerralla. Ystäväni Nina asustelee siellä ja meikäläinen oli kipeästi rennon kaupunkiloman tarpeessa joten mikäs sen parempi kuin iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla? ;) Rustailin muuten jokaisena iltana säihkyvään glittervihkooni hieman päiväkirjaa tekemisistämme ettei vain päivästä toiseen rynniessä menisi sitten myöhemmin sekaisin kun alkaa blogiin päivittelemään reissusta. :D Kai teillä on turvavyöt kiinnitettyinä sillä tästä alkaa Lontoo-postauksien tykitys?!

Ystäväni Janni tuli luokseni viime viikon keskiviikkona ja matka kohti Lontoota starttasi aikaisin torstaisena aamuna. Huonosti nukutun yön jäljiltä ei hymyilyttänyt herätyskellon pärähtäessä soimaan 4:30 aamulla.. Saimme autokyydin lentokentälle ja suuntasimmekin heti British Airwaysin tiskille viemään matkalaukkujamme. Helsinki-Vantaalla oli tuolloin valehtelematta eniten porukkaa mitä olen siellä ikinä nähnyt ja etenkin turvatarkastukset olivat tupaten täynnä. Kieltämättä pieni paniikki oli ilmassa koska aikaa ei ollut mitenkään överisti. Onneksi yläkerrassa turvatarkastus sujui ripeästi eikä oltu lähellekään viimeiset koneessa.

Lento sujui leppoisasti aamupalaa mussutellen ja korttia pelaillen. Jannin mukaan mä muka nukuin hetken koneessa mutta eeen mä mitään nukkunut, vähän vaan lepuutin silmiäni... Olin aiemmin ollut yhteydessä sähköpostitse hotelliimme ja saanut kieltävän vastauksen tiedusteltuani voisimmeko viedä matkalaukkumme sinne ennen sisäänkirjautumista johon meillä oli rutkasti aikaa. Hädässä ystävä tunnetaan joten matkustimme julkisilla lentokentältä Ninan duunipaikalle minne onneksi saimme laukkumme turvaan. Lämpimien halausten ja kuulumisten vaihdon jälkeen armoton turisteilu sai alkaa. Ninan duunipaikka on aivan London bridgen lähettyvillä joten sieltä oli hyvä aloittaa. Talsittiin siis London Bridgelle ja siitä kohti Tower bridgeä, tottakai kamerat kaulassa kuin pahaisetkin turistit konsanaan.

 

Aikamme maisemia ihasteltuamme ja toisiamme kuvailtuamme lähdettiin kävelemään kohti metroasemaa, tai niin me ainakin luulimme kunnes olimme typötyhjillä sivukujilla. :D Tajusimme ettei meidän ole enää järkevää lähteä keskustaan koska hotellin sisäänkirjautuminen lähestyi ja päätimme tässä välissä mennä haukkaamaan murua rinnan alle. Päädyimme aivan London Bridgen tuntumassa sijaitsevaan Azzurro-ravintolaan syöpöttelemään ja ainakin meikäläisen pasta oli maittavaa.

 

kengät 2nd hand / laukku Marni at H&M / farkut Seppälä / t-paita Topman /

farkkupaita H&M / nahkatakki Zara / kaulahuivi Glitter / aurinkolasit Bershka

 

Ruokailun jälkeen käppäiltiin takaisin Ninan työpaikalle, napattiin matkalaukut kätösiimme ja aloitimme seikkailun kohti hotelliamme. Pääsimme kätevästi yhdellä metrolinjalla perille emmekä joutuneet onneksi monia portaita laukkuja raahaamaan. Queenswayn asema oli vain parin minuutin päässä hotellistamme. Yövyimme Central Park-hotellissa ja se oli todella positiivinen yllätys. Saimme kaiken kukkuraksi kolmen hengen huoneen joten tilaa riitti! Unohdin totaalisesti ottaa huoneesta kuvia mutta googlailemalla löytyy jos jotain kiinnostaa, sillä voin hotellia suositella muunmuassa sijainnin takia. :)

 

Asetuimme taloksi mutta emme liian kauaksi aikaa sillä kuulimme jo korvissamme keskustan kauppojen huutelevan nimiämme. ;) Toki laitoimme pärstämme kuntoon sillä olimmehan heränneet jo anivarhain.. Muutaman hassun metropysäkin jälkeen kaiuttimista kuului "Oxford circus", jäimme ulos, ryntäilimme kaupoista toisiin ja aloitimme shoppailu-urakkamme. Nina pääsi illemmalla töistä ja liittyi seuraamme. Siinä kauppoja kierrellessä ilta alkoi painaa päälle ja päätimmekin suunnata kolmistaan hotellillemme. Haettiin hotellin lähettyviltä ruokaa ja suuntasimme huoneeseemme parantamaan maailmaa. Käytiin vielä myöhemmin Ninan kanssa muutamilla hotlan baarissa.

 

Nina lähti kotia kohti tuliaisten kera ja voitte varmasti kuvitella meitsin olotilan olleen melkoisen ryytynyt. Laahustin suihkuun ja ensimmäinen päivä päättyi osaltani keskiyön tienoilla milloin olin ollut hereillä yli kaksikymmentä tuntia huonoilla yöunilla. Kyllä nukutti, sen voin kertoa..

 

Seuraavaan päivään sukelletaan pikemmin kuin arvaattekaan. Mitäs silloin tapahtuikaan? Vihje: kello ja butterbeer. ;) Kannattaa pysyä linjoilla, seikkailuni Lontoossa jatkuu pian erittäin mielenkiintoisena!