4.3.2016

RAKAS KIRPPUTORIKANSA...

Tämä postaus on omistettu kaikille teille jotka kirpputoreja kiertelette löytöjen toivossa tai myytte omia tavaroitanne muiden löytöretkeilijöiden iloksi. Olen itse intohimoinen kirppistelijä ja koluan ehkä hieman liian usein näitä tavarataivaita läpi. Usein olen kirppispaikan vuokrannut itsepalvelukirppiksiltä ja olen ollut myös erinäisillä kirpputoritapahtumilla myymässä omia vaatteitani. Meitä löytyy moneen junaan joten ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä että jotkut asiat tällaista aktiivista kirppistelijää pistävät mietityttämään tai sen enempää kaunistelematta, vituttamaan. Myyn tälläkin hetkellä vaatteita ja asusteita eräällä itsepalvelukirpputorilla ja uusimpien kokemuksieni takia mun on ihan pakko jakaa ajatuksiani täällä blogosfäärissä.

Seuraavaa on tapahtunut valehtelematta jokaisella kerralla kun olen ollut vasta viemässä tavaroitani myyntiin tai kokoamassa kasaantaiteltua pöytää myyntivalmiiksi. Puhun tietenkin näistä yli-innokkaista shoppailijoista jotka törkeästi tulevat tonkimaan pursuavia Ikea-kasseja ja hyvä etteivät kädestä repäise vaatteita. Kysymyksiä "onko sulla jotain merkkivaatteita" ja "onko siellä mitään arvokasta" kuulee myös usein. En tiedä muista mutta mielestäni on suunnattoman raivostuttavaa häiriköintiä tulla reuhtomaan myyjän tavaroita ennen kuin hän on edes ehtinyt hinnoitella tuotteita. Antakaa nyt hyvä isä myyjälle rauha hinnoitella ja asetella tavarat myyntiin ja kiertäkää sillä välin vaikka muut hyllyt läpi. Olen myös todistanut vierestä kun mies kävi minulta ostamassa t-paidan ja asteli tämän jälkeen omalle myyntipaikalleen myymään tätä samaa paitaa kalliimmalla hinnalla. Kyllä jokainen nyt varmasti voittoa haluaa tehdä mutta kyllä sen hyvän maun rajan voisi itse kukin muistaa.
 
Bisneksestä pääsemmekin siirtymään näppärästi tähän ihmistyyppiin joka ei näe omaa napaansa pidemmälle eikä arvosta toisten omaisuutta. En voi edes laskea niitä kertoja kun olen järkyttynyt näkemästäni mentyäni siistimään omaa myyntipaikkaani tai viemään sinne lisää tavaraa myyntiin. Jos sitä hupparia jaksaa sovittaa, sen jaksaa varmasti myös asetella takaisin henkariin. Jos sinulta tippuu tuote vahingossa lattialle, kumartuminen ei ole suuri vaiva. Onhan kyseessä sentään jonkun oikean ihmisen omistama tuote joka saattaa mennä pilalle taulapäisyytesi takia. Kyllä, ymmärrän myös sen että ihmisillä on oikeus niitä tuotteita katsoa ja ne ovat kirppiksellä "vapaata riistaa" mutta siihen että tavaroita kohtelee hyvin ei vaadita paljoa. Eikä mulle itselleni tulisi pieneen mieleenkään roippailla muiden vaatteita sinne tänne ja olla nostamatta tippunutta paitaa takaisin paikalleen.

Vein eilen lisää tavaraa kirppispöytääni ja arvatkaa mitä joku toinen myyjä oli tehnyt? Tunkenut omat ylimääräiset vaate- ja housuhenkarinsa mun hyllylle. Niitä oli valehtelematta kolmekymmentä tungettuna minun hyllyilleni niin että hyvä kun laukkujani ja kenkiäni sieltä alta näki. Ja kuka vaivautuu katsomaan jotain tuotetta jos siinä päällä lojuu kasa painavia henkareita? En minä ainakaan. Olenpa usein, etenkin tällä kerralla kassan läheisestä sijainnista johtuen, löytänyt pöydältäni milloin mitäkin muiden tuotteita. Se on surullista että tällainen "no en mä tahdokaan tätä tuotetta ja jätän sen nyt vaikka tähän koska olen liian laiska viemään sen takaisin oikealle pöydälleen"-ajattelutapa on iskostunut niin monen ihmisen pääkoppaan. FIY, siitä hintalapusta näkee erittäin selkeästi mistä olet sen tuotteen kätösiisi napannut.

Kävin eilen mielenkiintoisen keskustelun toisen myyjän kanssa. Olin juuri saanut omat tuotteeni paikoilleen ja katselin siinä omaa myyntipaikkaani kun nainen pokkana puski henkareissa roikkuneet vaatteeni kädellään vaaterekkini sivuun ja jysäytti siihen kasan omia tarpeettomia henkareitaan. Tiedustellessani ystävällisesti että mitähän ihmettä hän oikein mahtaa tehdä, sain vastaukseksi todella ylimielisen ja epämääräisen vastauksen unohtamatta tietenkään die bitch-katsetta. "Ai oliks tää muka SUN paikka? No mä en todellakaan tartte näitä henkareita enää" jonka jälkeen nainen otti ne ja suuntasi seuraavalle paikalle, vaikka kassoille (missä muuten sijaitsee isot ostoskärryt henkareille) oli matkaa kaksi metriä. Kuvittelevatko nämä kirppistyypit olevansa jotenkin etuoikeutettuja? Ei, kyllä me muutkin ihan saman hinnan maksamme niistä paikoista ja kyllä, en minäkään sotke sinun myyntipaikkaasi - vaikka tällaisen kusipäisyyden jälkeen mieli tekisi.

Löytyypä näitäkin ihmisiä jotka ajattelevat että kirppis tarkoittaa automaattisesti sitä että kaiken saa lähestulkoon ilmaiseksi. Jos hinnoittelen erittäin hyväkuntoisen Lacosten collegepaidan viidellä eurolla itsepalvelukirppikselle niin hinta on ja pysyy ja sen joku ostaa jos ostaa. Mutta auta armias kun olet itse myymässä paikan päällä tavaroitasi. Tuli tässä mieleen esimerkiksi bloggaajakirpputori missä olin kaupittelemassa vaatteitani ja eräs nainen tiedusteli pari kertaa käytetyn Cheap Mondayn nahkaliivin hintaa ja tarjosi siitä viittäkymmentä senttiä. Kun kerroin sen maksavan viisi euroa, hän rääkyi ilmoille tämän legendaarisen lausahduksen: "NOIN KALLIS?!?! TÄMÄHÄN ON _KIRPPUTORI_!!!!" Puolisen tuntia myöhemmin tyttö saapui katsomaan samaa liiviä ja ostin sen saman tien kiitellen vaatejumalia siitä ettei se ollut ehtinyt vielä mennä. Jos tuote on erinomaisessa kunnossa ja vaikka merkkituote, en henkilökohtaisesti koe olevani riistäjä jos pyydän siitä viisi euroa. Eri asia olisi jos pyytäisin reikääntyneestä Halpa Hallista vuosia sitten ostetusta t-paidasta viisitoista euroa.

Tästä päästäänkin hyppäämään edellä mainitun asian kääntöpuoleen, sillä jotkut pyytävät. Se ei ole tyhmä kuka pyytää vaan se kuka maksaa, sanotaan. Kyllä se mun mielestä on jollain tasolla tyhmyyttä vuokrata kirpputorilta paikka usealla kympillä ja epätoivoisesti yrittää myydä niitä Hennesin kulahtaneita toppeja kympillä tai "vähän käytettyä kampaamosta ostettua hoitoainetta" kuudellatoista eurolla. Sanoin juuri edellä että kirpputorit eivät todellakaan tarkoita automaattisesti sitä että tavaroita saisi puoli-ilmaiseksi itselleen haalittua. Mutta kyllä jokaisen nyt tulisi sekin tajuta että se ei ole sama asia kuin vaatekauppa. Yleensä myydään käytettyä tavaraa ja itse en pyytäisi käyttämättömästä vaatteestakaan samaa hintaa kuin kaupassa.

Viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä ärsyttää yleisten käytöstapojen puuttuminen. Saan seuraavasta kommentista varmaan jokaisen Facebookin äitylit-ryhmään kuuluvan vihat niskoilleni mutta en tiedä mitään raivostuttavampaa kuin se että ahtaita kirppiskäytäviä tukitaan kaksi metriä leveillä high tech-rattailla ja pusketaan eteenpäin kuin aivottomat luolamiehet kivikaudella konsanaan pyyhkäisten kaikki vastaantulijat kumoon. Oli kyseessä sitten ostoskärryt tai ne rattaat, jos niiden kanssa on pakko lähteä ahtaille kirpputoreille shoppailemaan niin voisiko sitten osoittaa edes jonkinlaista myötätuntoa ja siirtää niitä kun joku yrittää päästä ohi? Ja mikä oikeus näillä kärräilijöillä on jättää ne ostoskärryt tukkimaan reittejä ties minne kun itse ryntäilee sinne sun tänne ja vähän sovittelemaan? Jos erehdyt huomauttamaan asiasta, saat sellaiset raivot niskoillesi että heikompia hirvittää. "Mutta kun kyllähän nyt minä voin." Ne silmät kannattaa avata niin silloin selviää monia asioita, esimerkiksi se että ympärillä on muitakin ihmisiä.

Olenko yksin patoutumieni kanssa? Avatkaa sanaiset kirpputoriarkkunne. Niin ja lisätään tähän loppuun vielä se että jos et tunnista itseäsi edellä mainituista kohdista, jatka kirppistelyäsi samaan mallikelpoiseen tapaan. ;)

AAMEN.


14 kommenttia:

  1. Heippa Joni.
    Mistähän alottais... Ensinnäkin, sun tekstisi herätti mussa (joka siis lukee sun postauksia sillon tällön) surullisia ja oikeastaan myös säälittäviä tunteita.
    Mua surettaa se, miten sä kirjotat aiheesta, kirjoitat muista hyvin alentavaan sävyyn ja loukkaavasti. Asioita ja vaikeuksia ja myös "vitutuksen" kohteita voisi lähestyä positiivisen kautta, jolloin postausta olisi aivan eri fiilis lukea. Itse pidän bloggaajista, jotka saavat omaan päivääni energiaa ja positiivisia fiiliksiä, tämä sun postaus oli aivan täysin muuta. Bloggaus on journalismin laji ja sellaisena nykyään melko vaikuttava, ei ole sattumaa, että blogialalla menestyy sellaiset bloggaajat, jotka kunnioittavat ja arvostavat lukijoita ja muita ihmisiä, jotka osaavat asettaa myös asiat (ja arjen vaikeudet) oikeisiin mittasuhteisiin.
    Tässä postauksessa arvostelet muita ihmisiä, ihmisiä, jotka elävät arkeaan aivan kuten kuka tahansa muukin. Kuka ei silloin tällöin jättäisi esimerkiksi vaatekaupassa vaatetta väärään paikkaan? Kuka ei olisi jättänyt sovituskaappiin sovitettua paitaa? Nämä eivät ole kamalan suuria asioita kuitenkaan, ja toivoisin, että pysähtyisit hetkeksi tätä miettimään.
    Suoraan sanottuna oli naurettavaa lukea pitkä postaus siitä, kuinka arjessasi näinkin vähäpätöinen asia saa näin suuren merkityksen ja mitan. Elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita ja oikeita vaikeuksia ja ärsytyksen aiheita, olisi mielenkiintoisempaa ja paljon mielekkäämpää lukea sellaisia postauksia myös sinulta. Silloin myös ärsytyksen aiheilla olisi paremmat mittakaavat ja oikeat aiheet...
    Sinun postauksesi ovat yleensä positiivisia ja iloisia arjesta kertovia tekstejä. Nyt tämä postaus kuitenkin jäi mietityttämään ja suoraan sanottuna, hävettää tämä kirjoitus sun puolestasi. Olet yleensä melko positiivinen ja sellaisen kuvan olen sinusta saanut, mutta nyt jäin miettimään, millainen bloggaaja siellä todellisuudessa onkaan.
    Kiitos, toivottavasti tämä herättää ajatuksia. Mukavaa kevättä! - Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Minna! Olen hieman yllättynyt kommentistasi ja postauksen herättämistä tunteista, mielestäni kerroin nimenomaan niistä ääriesimerkeistä jotka ainakin omaan korvaani kuulostavat sellaisilta asioilta mitkä eivät kuulu hyvään kirppisetikettiin ja ovat juurikin niitä ääriesimerkkejä. Eli mielestäsi on ihan "normaalia arkipäivää" että repii tuotteita myyjän käsistä ennen kuin hän on niitä ehtinyt hinnoitella, ostaa toisen tuotteita ja myy niitä hetken päästä kalliimmalla hinnalla omalla paikallaan, "hupsista keikkaa" tipauttelee muiden tavaroita lattialle ja heilauttaa olkiaan jatkaen kävelyä jättäen ne likaantumaan pölyiselle lattialle? Pointtini oli nimenomaan saada kaikkien, niidenkin jotka eivät ole ikinä kirpputoreilla tavaraa myyneet, silmät avautumaan. Se että kirppiksellä jättää tavaroita "arkipäiväisesti sovituskoppiin" tai muille pöydille ei ole sama asia kuin että niin tekisi vaatekaupassa sillä ne eivät välttämättä palaudu omille myyntipaikoilleen. Mä kirjoitan asioista mitkä koskettavat mua kirjoitushetkellä, oli kyse sitten ihanista värikkäistä sukista joita voin käyttää käärittyjen farkkujen kanssa tai juurikin tästä kirpputorijutusta. Jokaisella ihmisellä on omat asiat mitkä ärsyttää ja jokaisella on niistä oikeus kirjoittaa omassa blogissaan, omalla tyylillään. Kyllä, mulle tämä aihe on tällä hetkellä iso - vaikutti se sitten jonkun korvaan tyhjäpäiseltä tai turhalta. Kuka määrittelee sen mitkä ovat "oikeita aiheita ärsytykseen"? Olisiko se suurten taputusten paikka jos olisin postannut tämän aiheen sijaan vaikka eduskunnasta? Ja jos, niin miksi ihmeessä? Olen aina positiivinen ja minulla harvoin on huonoja päiviä, ehkä juuri siksi ärsyynnyn näin mitättömästä asiasta. ;) Usein olen elämässäni kuullut myös juuri tuota sinunkin lausahdustasi, että koska olen lähestulkoon aina positiivinen niin minulla ei saisi olla negatiivisia mielipiteitä? Toivottavasti et nyt tämän, ah niin ihmiskuntaa syvästi loukkaavan ja haukkuvan, postaukseni takia ajattele että täällä kirjoittelisi joku ylimielinen muita ihmisiä väheksyvä juntti koska näin ei todellakaan ole. Kyllä mä oikeasti olen kiva, nyt vain tämä asia sattui ärsyttämään. Mukavaa kevättä sinullekin! :)

      Poista
    2. Noniin, sieltähän se isoilla kärryillä kersojaan raahaava "hyvä ihminen" löytyikin. Sä olet nähtävästi juuri sellainen, jolle on arkea pudotella vaatteita "silloin tällöin" eli aina ja sinä täällä määrittelet mittakaavat ja elämän tärkeysjärjestyksen. Mä EN KOSKAAN jättäisi tekstiilejä lojumaan mihinkään lattialle, jos olen esim kaupassa ja jotain pudotan. Tyhmät, itsekkäät ja huonokäytöksiset ihmiset tekee sitä. Pysähdyppä itse miettimään omaa toimintaasi esim muiden blogeissa tai vaikka siellä kaupassa. Mä en ole hyvä ihminen ja mun ei tarvii olla, mutta sinä näköjään väität sitä olevasi ja tulet kilometriviestisi kanssa siitä tänne lempi bloggarini sivuille pätemään. Ainii, mitä sä tästäkään välität, kun tää ei oo sun elämän tärkeysjärjestyksessä kärjessä. Tekstissä ei haukuttu tai loukattu ketään, paitsi nähtävästi sua, koska sä jäit kiinni. Jos joku on Minna sun kanssas eri mieltä asioista, niin kehotatko narsistisesti jokaista keräämään ajatuksiaan ja miettimään sanomisiaan.

      Poista
    3. Sananvapaus se bloggaajillakin tietääkseni on eikä tämä nyt kyllä mikään negatiivisuutta tihkuva ihmisvihapostaus ollut. Itse ainakin luin huvittuneena tekstiä koska siinä tuli esille kaikki asiat, joita olen itsekin kohdannut mutta vain kiltisti ja hiljaa niellyt asennoituneena siihen että JOTKUT (eli eivät kaikki) ihmiset nyt vain ovat itsekkäitä perseilijöitä. Enkä minä ole täydellinen, päinvastoin. Yritän tietysti parhaani ja koetan elää ja toimia kuten jo edesmennyt läheiseni tapasi sanoa: "Älä ole kusipää."

      Poista
  2. Oi ihanaa, joku muukin on huomannut nuo samat perseilijätyypit kirppiksellä, kuin vain minä. Komppaan kaikkea mitä tekstissä mainitsit ja eritoten näitä äityleitä VALTAVIEN rattaiden kanssa. Oli sitten kirpputori, bussi tai normi vaatekauppa, niitä kuningastuoleja pyörineen on joka paikassa. Äityleillä usein tuo asenne "Minä en väistä, minua ei kiinnosta vaikka on ruuhka, minä jätän rattaat tähän näin keskelle käytävää ja jos joku hipaiseekaan 900 euron rattaitani, niin lätty lätisee. Minulla on lapsi, teidän muiden pitää ymmärtää ja väistää minua". Lapsi itsessään on 1/8 osa rattaiden koosta, mutta ne isoimmat on pakko ostaa, että mahtuu se tuttipullo, varavaippa ja kersan eväät mukaan. Tekisi mieli antaa mitalli vanhemmille, jotka hankkivat sellaiset pikkuiset rattaat, jotka ovat KÄTEVÄT ja ns lapsen kokoiset. Niitäkin onneksi vielä näkee, mutta liian harvakseeltaan. Toivottavasti tekstisi tavoittaa mahdollisimman monen kirppariperseilijän ja minun kommenttini äitylit kärryjensä kanssa. Samoin AAMEN =D

    VastaaPoista
  3. oh my, AAAMEN! puit ajatukseni + patoutumani mielettömän tekstin muotoon, :D

    VastaaPoista
  4. Ekaksi; olipa huvittava tuo ensimmäinen kommentoija. Taisi mennä koko teksti ihan ohi. Olen kanssasi täysin samaa mieltä ihan joka kohdasta. Tykkään käydä paljon kirppareilla etenkin itsepalvelu ja huomannut samat asiat. Myyn myös silloin tällöin omaa tavaraani enimmäkseen itsepalvelukirppiksillä, koska olen oppinut ettei kannata itse mennä ilmaiseksi tavaraa jakelemaan kun ihmiset tinkii ihan naurettavia summia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla että sielläkin löytyy kokemuksia aiheesta. Itse olen ollut ainoastaan kaksi kertaa myymässä "livenä" vaatteitani ja jo niiden kertojen jälkeen olen päätynyt suosimaan itsepalvelukirppiksiä, esimerkiksi juuri tuollaisen naurettavan tinkimisen takia.

      Poista
  5. Itekkin oon ahkera kirppistelijä, ja osa näistä kyllä kuulosti niin tutulta :-D En kyllä ihan noin törttöjä ihmisiä ole nähnyt mitä sinä mutta melkein. Muistan kerran kun vein kirppikselle tavaraa ikean sellaisella sinisellä kassilla niin yksi mamma halusi heti ostaa multa sen kanssin, hahah. No ei muuta kun kirjoitin sille hintalapun ja hän poistui tyytyväisenä. Kirppikset on kyllä muuten loistokeksintö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sä olet sitten säästynyt noilta ääripää-kirppisjunteilta :D Naurahdin ääneen kun luin kommenttisi, haha. :D On ne kyllä huikea keksintö!

      Poista
  6. Moi Joni! Hyvä postaus, jälleen kerran..!
    Mitkä ovat tai missä ovat sun lempikirpparit tai varmat paikat josta löydät aina jotakin? Kun matkustat niin käytkö paikallisilla kirpputoreilla?
    Hyvää kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka :) Kiitos! Itse pidän erityisesti Espoon Mankkaalla sijaitsevasta Akselista. Lisäksi UFFit lukeutuvat suosikkeihin mutta Punaisen ristin kontti-kirppikset ovat myös ehdottomia suosikkeja. :) Käyn matkustellessanikin kirppiksillä jos niitä vastaan tulee, niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

      Poista