OSTIN KAMALAN PAIDAN

Etsiessäni viime vuonna asua syntymäpäivilleni selailin nettikauppojen tarjontaa silmä kovana. Vaikka etsinnässä oli jotain kultaista ja kimaltavaa, saatoin silloin tällöin löytää itseni katselemasta jotain aivan muuta. Yllättävän hyvin hillitsin itseni enkä tilannut mitään turhaa vaikka muutaman kerran ostoskorissa komeili liuta kaikkea muuta kuin mitä etsin. Yhtäkkiä silmäni osui miesmallin asukokonaisuuden päällä esiteltyyn todella pitkään mustaan verkkopaitaan. Ajattelin että onpas siinä karsea paita, kerrassaan. Synttäriasun etsiminen loppui ja jatkui seuraavan kerran parin päivän jälkeen kun jotenkin kummasti mieleni syövereistä kaivautui esiin se kamala pitkä verkkopaita. Siitä se ajatus sitten lähti.

Jos vaatekappale jää mun mieleen on sillä joku tarkoitus. Ehkä hieman naureskellen tilasin sen itselleni ja ajatellessani että antaa mennä pohdin myös että mitähän tästä nyt oikein tulee. Paita saapui luokseni ja ajautui muuton aikana vaatekaappiini roikkumaan kunnes muutama päivä sitten se osui silmiini. Silloin sen päätin, nyt tai ei koskaan on aika viedä pitkän kauhean verkkopaidan neitsyys. Yhdistin asuun valkoiset farkut jotta verkkopaita erottuisi mahdollisimman hyvin. Mustavalkoisen t-paidankin päältä se loisti melko hyvin. Mutta pääasia oli että sen pituus ei jäisi esimerkiksi mustien housujen takia huomaamatta.

Toteutin verkkopaitahirvityksen ensiesiintymisen taktisesti sellaisena päivänä milloin mulla oli paljon puuhaa. Vaikka suomalaiset eivät tunnetusti puhu eivätkä pukahda tuntemattomille, onnistuin jopa saamaan kommentteja verkkopaidastani! Lähdin aamulla junalla äitini luokse ja kun nousin penkiltä asemani lähestyttyä kaksi humaltunutta miestä kysyivät minulta "onko sulla vittu hame päällä?" Vaikka mun olisi tunnetusti tehnyt mieli pistää pystyyn kunnon puhe tällaisen kommentin takia, tyydyin ennen ovien aukeamista toteamaan ystävällisesti että "ei, vaan streetstyle-henkinen paita". Saivatpahan hekin junamatkalleen miettimistä ja muoti-sivistystä. ;)

Kävimme äitini kanssa muutamassa kaupassa ja lounaalla Tapiolassa. Tänä aikana sain ainoastaan katseita. Kun lounaan jälkeen otimme asukuvia, huomasin vanhemman rouvan seisovan lähellä olevien portaiden yläpuolella töllöttäen minua viilettämässä verkkopaitoineni. Kuvitelkaa sellainen liioiteltu animoitu ihmetys missä silmät ovat vesimelonin kokoiset ja suu auki nilkoissa asti. Lounaan jälkeen ryntäsin töihin missä olin loppupäivän. Työpäivän aikana sain kysymyksiä siitä että mitä ihmettä mulla on päällä, kuulin verkkopaitani saavan aikaan itämaisia viboja, jotkut olivat huvittuneita ja kyllä sitä kehuttiinkin. Nyt kuvien ja kamalan verkkopaitani kimppuun!

kengät ja farkut H&M / t-paita Topman / pitkä t-paita Asos / svetari ja takki Weekday

Tämän verkkopaidan matkasta tietokoneeni ruudulta verkkokaupasta ylleni ja blogini asukuviin voisi löytää tunnetun opetuksen. Älä koskaan tuomitse vaatetta ulkonäön perusteella. ;) Nyt kun tuota paitaa pääsin käyttämään, tykkään siitä jollain oudolla tavalla enkä malta odottaa että pääsen heittämään sen kesällä t-paidan ja shortsien päälle.. Aion kyllä tykästymisestäni huolimatta kutsua sitä jatkossakin verkkohirvitykseksi.

Oikeastaan ainoa huono puoli verkkohirvityksessäni on se että kun käy vessassa joutuu sitä nostamaan normaalia t-paitaa enemmän ylös, oikein rullailemaan. Ja onhan tossa suuri riski että se juuttuu johonkin ja repeää. Noh, reikiähän se muutenkin on täynnä niin ei yksi isompi kai haittaa. Nähtäväksi jää mikä verkkohirvityksen kohtalo tulee olemaan ja minkälaisessa asukokonaisuudessa se nähdään seuraavaksi. ;)