VITRIINI MUUMIMUKEILLE

Muumimukit. Ne herättävät varmasti tunteita suuntaan ja toiseen. Toiset eivät voi ymmärtää mokomien keräilyä ja toiset seurailevat niiden maailmaa into pinkeänä. Itse kuulun tähän jälkimmäisenä mainittuun joukkioon. En muista tarkalleen milloin oma keräilyni alkoi mutta onhan noita mukeja jo jokunen kertynyt. Olen ostanut niitä sekä suoraan kauppojen hyllyiltä että nettikirppiksiltä bongattuani.

Itse koen Muumit todella nostalgisina ja ysärilapsena ne ovat olleet osa elämääni jo pikkupojasta lähtien. En koe itseäni hypersuperfanaattisena keräilijänä vaikka meikäläisessä on jo natiaisesta saakka ollut havaittavissa jonkinlaista keräilijän vikaa. Pokémon-kortteja oli kerättävä täydellinen sarja ja pahoin pelkään että täydellisyyttä tavoittelevana pikkuhiljaa hankin myös niitä puuttuvia muumimukeja. En kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä vaan silloin kun siltä tuntuu, turhaa paniikkia on turha ottaa. Ja ei, en mä tuhansia aio mukista maksaa - ne tietyt kalleimmat mukit saavat puuttuakin.

Pakko mainita se että olin monen muun rinnalla sydänsytkyn partaalla kun viime kesänä julkaistiin Muumin päivän-muki mikä oli ainoastaan päivän myynnissä ja myytiin loppuun alta aikayksikön. Koin myös suunnatonta raivoa vuonna 2014 kun Toven juhla-muki joissa joka kuudennessa oli rillit julkaistiin. Kuulin nimittäin päivittäistavarakaupoissa työskenteleviltä ystäviltäni että heidän työkaverinsa olivat heittäneet rillimukit omiin varauskaappeihinsa ennen myymälän aukeamista sinä päivänä kun ne olivat tulleet myyntiin.

Kieltämättä mua ärsyttää tuollaiset "limited edition"-mukit ja ylipäänsä se että keräilystä muodostuu edes pieniä mieltä hiertäviä tuntemuksia. Muumimukien maailmaa seuraavat tietävät varmasti uusimman Japani-mukin? Ei siitä sen enempää... Ylipäänsä muumeista tuli myös mieleen seikka joka mua huvittaa lähes jokaisella kerralla kun kierrän kirppareita. Muumimuki-buumi on vaikuttanut ihmisten mieliin niin että oli kyseessä ihan mikä vain muumiaiheinen tavara, siitä pyydetään maltaita. Olen saanut monet naurut kirppiksillä. Nukkavierusta vauvan olohaalarista pyydetään kolmea kymppiä vain koska siinä on kulahtanut kuva muumipeikosta tai kulahtanutta tyynyliinaa myydään ylihinnalla ainoastaan siksi koska se on MUUMIA!!!! Joku roti.

Havahduin eräänä päivänä siihen seikkaan että keräsin muumimukeja kaappiin. Minkä takia mä niitä kerään jos en voi niitä ihastella? Asiaan oli tultava muutos! Sain vihdoin ja viimein aikaiseksi hankkia mukeilleni vitriinin ja ai että, nyt ne ovat ihasteltavissa. Joistakin mukeista löytyy tuplat ja ne saa kätevästi piiloon toisen taakse. On mulla myös kannuja, kulhoja ja keräilylautasiakin, heh. Vitriiniin eivät kaikki mahdu esille sillä se on pääasiassa omistettu mukeille. Toisiksi alin epämääräinen rivi on taktisesti tyhjempi, se odottaa niitä puuttuvia mukeja. Hiljaa hyvä tulee. ;) Harmikseni kaikki kannut eivät mahtuneet esille ja kolme niistä piilottelee muiden takana. Muuten olen oikein tyytyväinen vitriiniin - se sopi tuohon rakoon kuin nakutettu. Halusin juurikin tuollaiset symmetriset pienet hyllyvälit ja ainakin omasta mielestäni lopputulos näyttää siistiltä.

Kuten varmasti huomasitte, heitin sekaan kuvia myös muutamista muista uutuuksista kotonani. Seinälle on viime näkemältä tupsahtanut uusi "Just be gold"-taulu ja kaksi kultaista hyllyä. Kultainen peili koristepöydällä on uusi kirppislöytö ja jos nyt ihan totta puhutaan, en edes muista mitä on tullut lisää viime kerrasta kun kodistani postailin. Jos se on kultaa ja kimaltaa, mahtuu se kotiini. Eikö olekin mahtava motto?

Mitä tunteita muumimukit herättää? Keräiletkö itse vai etkö yksinkertaisesti ymmärrä tällaista hömpötystä?